Kotimaan matkailun suosion kasvu on ollut pieniä valonpilkahduksia koronakriisin aikana. Kaakkois-Suomeen autonsa suunnanneet kotimaan turistit ovat todennäköisesti yllättyneet alueemme upeudesta, mutta valitettavasti myös halkeilevista teistä. Suomen tieverkon korjausvelan määräksi on arvioitu jopa noin 2,5 miljardia euroa. MTK keräsi vaalien alla 200 esimerkkikohdetta, jotka osoittivat, että kunnostettavia teitä riittää vielä tulevaisuuteen asti. Jokaisen päättäjän pitäisi herätä näiden lukujen valossa.
Vaikka muuttoliike kaupunkeihin vähentäisikin kokonaisliikennevirtoja maaseudulla, niin meidän liikkumistarpeemme ei katoa mihinkään. Keskustojen ulkopuolella sijaitseva raskas teollisuus ja moni yrittäjä joutuisivat laittamaan lapun luukulle ilman sujuvia liikenneyhteyksiä. Kaupunkien ruokamarketeissa syntyisi paniikki, jos maatalouden ruokakuljetukset pysähtyisivät teiden varteen. Kunnossa olevat yhteydet takaavat myös toimivan työmatkaliikenteen kaupunkien ja maaseudun välillä. Ei ole siis mitenkään ylimitoitettua väittää, että toimiva tieverkko on koko kansakunnan menestys. Tämän kokonaisuuden sisäistäminen kasvattaa entisestään ihmetystä hallituksen polttoaineveron korottamisessa.
Tiestön korjausvelkaa ryhdyttiin kuromaan umpeen edellisen hallituksen voimin. Ansiokasta työtä on jatkettu eduskunnan hyväksymänä myös kuluvalla vaalikaudella. Puolueet ovat sopineet yhdessä 300 miljoonan euron pysyvästä tasokorotuksesta tierahoitukseen. Toivon, että 12-vuotinen liikenneverkkosuunnitelma luo pitkäjänteisyyttä tähän työhön.
Pääteistä on kyetty pitämään jollain tavalla huolta, mutta pienemmät tiet ovat jääneet ohituskaistalle rahoituksen suhteen. Tarvitsemme täten myös luovia ratkaisuja pitkäjänteisyyden ohella.
Kun öljyn hinta romahti kevään alussa, niin me kokoomuslaiset ehdotimme asfaltointiohjelman kasvattamista. Perusteena on, että öljyn hinnan lasku on alentanut myös asfaltin hintaa. Samalla lisääntyvä työ teiden päällystyksessä elvyttäisi ja siivittäisi meitä osaltaan talouden kolhujen ylitse.
Tienpäällysurakoiden kilpailutuksessa pitäisi samalla asettaa tiukempia laatuvaatimuksia. Törmäämme liian usein tilanteisiin, jossa jo parin kesän takainen uusi päällyste alkaa halkeilemaan. Kilpailutuksien yhteydessä pitäisikin tehdä siis selväksi, että urakoitsijan vastuu päällysteen kunnosta jatkuu esimerkiksi viiden vuoden päähän. Urakoitsijalla olisi näin kannuste tehdä laatua kerralla. Näin vältyttäisiin jatkuvilta korjauksilta ja säästettäisiin veronmaksajien rahoja.
Tiestömme on yhteistä omaisuutta ja elintärkeä maamme kasvulle. Laadukkaan tiestön avulla luomme ihmisille mahdollisuuksia asua siellä missä kukin itse haluaa. Vapaus valita pitää olla arvo, jota Suomessa vaalimme. Olemme kaikkiaan laiminlyöneet tiestön huoltamisen liian pitkäksi aikaa. Suunta on kuitenkin vielä muutettavissa.
Ville Kaunisto
Kansanedustaja (kok.)
