Kokoomuksen kansanedustaja peräänkuuluttaa voimakkaampaa tukea Ukrainalle.
Ville Kaunisto (kok.) katsoo, että EU:n on lähetettävä selkeä viesti Venäjälle siitä, ettei se tunnusta Vladimir Putinia Venäjän presidentiksi, sillä Venäjän vaalit eivät ole vapaat eivätkä oikeudenmukaiset.
Venäjän hyökkäyssodan alkamisen toisena vuosipäivänä Kaunisto peräänkuuluttaa lisää taloudellista ja sotilaallista tukea Ukrainalle.
– Tukemme on tähän asti ollut liian vähäistä ja liian hidasta. Ukrainan voitto on Suomen turvallisuudelle yhtä merkittävä kuin jäsenyys Natossa. Ukrainan voitto on Suomen ja Euroopan turvallisuudelle kohtalonkysymys, Kaunisto painottaa.
Sota on kehittynyt yhä enemmän asema- ja kulutussodan suuntaan, jossa rintamalinjat ovat pysyneet lähes muuttumattomina kuukausitolkulla. Ukrainalla on akuutti ammuspula, johon Euroopan on vastattava.
– Euroopalle tämä on niin peiliin katsomisen kuin myös toiminnan paikka. Jokainen askel, jonka otamme taaksepäin, Venäjä ottaa eteenpäin. Euroopan on panostettava puolustuskapasiteetin nostamiseen, jotta voimme tukea Ukrainaa, Kaunisto sanoo.
Kaunisto osallistui Wienissä järjestettyyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) parlamentaarinen yleiskokouksen istuntoon 22.–23.2. Kaunisto toimii Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana. Etyjiin kuuluu 57 osallistujavaltiota, mutta mukana ei tällä kertaa ole venäläisiä parlamentaarikkoja, sillä Venäjä on tiedottanut julkisuuteen keskeyttävänsä osallistumisensa yleiskokouksen istuntoihin. Venäjä on jälleen kerran myös päättänyt jättää kutsumatta Etyjin vaalitarkkailijoita seuraamaan kevään presidentinvaaleja. – Venäjän päätös lähettää selkeän viestin: Venäjän presidentinvaalit eivät ole vapaat tai rehelliset. 1990-luvulla alkanut orastava demokraattinen kehitys Venäjällä on jo pitkään ollut kuollut. Jäljellä on autoritaarinen valtio, jossa Putinin vastustaminen on kirjaimellisesti hengenvaarallista, Kaunisto painottaa viitatessaan Navalnyin murhaan.
Edesmenneen Navalnyin vaimo Julia Navalnaja on vedonnut Euroopan unioniin, että se ei tunnustaisi Venäjän presidentinvaalin tulosta. Kaunisto pitää ajatusta hyvänä. Hän vaatii EU:n korkea edustaja Borrellilta lausuntoa asiasta. Borrell ilmoitti vuoden 2020 Valko-Venäjän vaalien jälkeen, että EU ei tunnusta Lukasenkaa Valko-Venäjän presidentiksi.
– Vaalit eivät ole vapaat eivätkä oikeudenmukaiset, sillä oppositiolla ei ole mahdollisuutta asettua ehdolla. EU:n on lähetettävä selkeä viesti Venäjälle, ettei se tunnusta Vladimir Putinia Venäjän presidentiksi. Toivon Josep Borrellilta kannanottoa vaalien jälkeen, Kaunisto sanoo.
Kaunisto kuitenkin alleviivaa, että kannanottojen lisäksi tarvitaan EU-tason toimia, kuten uusia ja tiukempia Venäjä-pakotteita.
– Euroopan unionin tulee asettaa lisää pakotteita ja huolehtia jo olemassa olevia pakotteiden täytäntöönpanosta niiden kiertämisen estämiseksi. Venäläisten jäädytettyjen varojen tuotot on käytettävä Ukrainan jälleenrakentamiseen, Kaunisto sanoo.
