 
			
			Suomalaisen työn tulevaisuuden puolesta
Nostan esiin kolme keskeisintä huomiota edustaja kansanedustaja Paula Werningin (sd.) kirjoituksesta Kouvolan Sanomissa 19.2.
Ensinnäkin se ei tarjoa minkäänlaista vaihtoehtoa tai ratkaisua, miten parannetaan Suomen kilpailukykyä ja varmistetaan suomalaisten työpaikat Suomessa.
Toiseksi, vaikka kirjoituksessa maalataan synkkää kuvaa Suomen tulevaisuudesta, siinä ei ole lupausta esimerkiksi nyt tehtävien työelämäuudistusten kumoamisesta, jos edustaja Werning ja SDP pääsevät valtaan seuraavissa vaaleissa. Tästä voi tulkita, että on mukava huudella, kun muut tekevät haastavia, mutta välttämättömiä päätöksiä.
Kolmanneksi räikeä vastakkainasettelu on omiaan luomaan huonovointisuutta ja railoa suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä ei sovi olla se suunta, johon Suomea halutaan kuljettaa.
Nyt tehtävät työelämän uudistukset ovat yksi osa Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden varmistamista. Uudistusten yhteydessä työmarkkinajärjestöjen asiantuntemusta on haluttu hyödyntää, mutta samaan aikaan maan hallitus kantaa vastuun suomalaisten hyvinvoinnista. Pelkkä ei:n sanominen ei enää riitä. Rohkeus uudistaa on suomalaisilla työmarkkinoilla historian saatossa unohtunut ja lopulta kilpailukykymme rapautuessa maksajana ovat ahkerat suomalaiset työntekijät.
Suomessa on monin paikoin erehdytty luulemaan, että Suomen suurin vastustaja on Suomi ja, että työnantajat ja työntekijät pelaavat eri joukkueissa. Yhdysvallat ja Euroopan suuret maat ovat ajautuneet täysin poskettomaan valtiontukikilpailuun houkutellakseen investointeja ja työpaikkoja omiin maihinsa. Saksa yksistään on käyttänyt tässä kilpailussa jo noin 400 miljardia euroa veronmaksajiensa rahoja.
Pienen Suomen taloudelliset resurssit eivät rahalla kilpailussa riitä. Meidän vahvuutemme on tällä hetkellä puhdas, luotettava ja edullinen energia. Jos saamme hallitusohjelman mukaisesti nopeutettua investointien luvitusta, vietyä työmarkkinoitamme läheisten kilpailijamaidemme suuntaan, sekä vahvistettua Suomen edun ennakkovaikuttamista Euroopan unionin suuntaan, me pysymme mukana kilpailussa.
Ville Kaunisto
Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan talousvaliokunnan varapuheenjohtaja
Ylioppilaspuhe 2020
Arvoisat Kouvolan tuoreehkot ylioppilaat Te olette valmistuneet ylioppilaaksi uudenlaiseen maailmaan. Maailmaa, joka joutuu muuttamaan tapojaan niin koronaviruksen, ilmastonmuutoksen kuin tavallisen arjen mullistuksissa. Me elämme ajassa, jossa pelkkien uhkien esiin...
Heikko yhteys
Kuuluuko? Tämä yksinkertainen kysymys on noussut suomalaisen työelämän kärkeen. Poissa ovat käytäväpuheet, poissa näkyvistä ovat työkaverit ja usein myös poissa ovat työpaikan käytävät. Kunnon digiharppaus, joka piti tapahtua jo tämän vuosituhannen alussa ja lähes...
Väylämaksujen poiston peruminen on kova isku Kymenlaaksolle
Demariministerin johtama Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti 26.5. väylämaksulain muutoksen valmistelun lopettamisesta. Muutoksen tarkoituksena oli poistaa loppuvuoden väylämaksut. Päätös iskee ikävästi Kymenlaakson kilpailukykyyn. Koronaviruksen aiheuttamat...
Kouvolan mahdollisuus
Meillä on jo pandemia, suurvelka ja todennäköisesti globaali lama. Mahdollisesti myös kansakuntien konkursseja ja poliittista kaaosta. Nyt olisi aika laskea teoreettisen hengityssuojan yläreunaa niin, että silmät tulevat esille ja näemme mihin olemme menossa. Huonojen...
EU:n perusta on valettu yhteisistä ratkaisuista
Euroopan unioni ja jäsenmaat kouristelevat koronaviruskriisin keskellä. Kriisin terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset vievät meidät jälleen uuteen tienhaaraan. Minkä suunnan EU valitsee ja kuljemmeko sinne yhdessä? Päätöksen tekevät 27 jäsenmaata, joiden kyky...
Kymenlaakso hyötyy kotitalousvähennyksestä
Suomen hallituksen kaavailema kotitalousvähennyksen leikkaaminen on ollut viime päivinä esillä valtakunnan medioissa. Kotitalousvähennyksen osuutta työkorvauksissa ollaan laskemassa 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin, samalla...
Suomen mahdollisuus vaikuttaa
Eurooppalaisuus, saati Euroopan Unionin jäsenyys ei nouse esiin suomalaisten jokapäiväisessä elämässä. Käyrät kurkut ja palvilihakiellot ovat niitä ihmisten mieleen jääneitä huonoja hetkiä, joita jäsenyys on aiheuttanut. EU:n suurin ongelma onkin sen etäisyyden tunne,...
Hallitusohjelman kritiikki 12.6.2019
Arvoisa puhemies Kuten täällä on jo useamman kerran Kokoomuksen puolelta on todettu, Antti Rinteen vasemmistohallituksen hallitusohjelmassa on paljon hyvää. Suomessa pitkään jatkuneen vyön kiristyksen jälkeen hallitusohjelman taloudellisista realiteeteista vapaat...
Päätössanat
”Ei susta mitään ammattiurheilijaa tule! Tarjoan sulle pullakahvit jos onnistut!” Nämä sanat tulivat yläasteen matematiikan opettajalta. Olin 14-vuotias. Enempää motivaatiota en tarvinnut. Nyt ymmärrän opettajan omalla tavallaan kehottaneen opiskeluihin panostamiseen....
Mihin unohtuivat lapset ja nuoret?
UKK-instituutin selvityksen mukaan vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat yhteiskunnallemme yli 3 miljardin vuotuiset kustannukset. Valtion liikuntaneuvoston Liitu2018-tutkimuksen mukaan 38 prosenttia 9-15 -vuotiaista liikkui...
