Eurooppalaisuus, saati Euroopan Unionin jäsenyys ei nouse esiin suomalaisten jokapäiväisessä elämässä. Käyrät kurkut ja palvilihakiellot ovat niitä ihmisten mieleen jääneitä huonoja hetkiä, joita jäsenyys on aiheuttanut. EU:n suurin ongelma onkin sen etäisyyden tunne, jonka se jättää yksittäiselle Unionin asukkaalle. Euroopan Unioni on jotain tuntematonta ja byrokraattista. Sen hyviä puolia on helppo argumentoida, mutta niin myös niitä huonoja. Tuntemattomasta on helppo puhua koska se ei vastaa takaisin.
Suomen historian kolmas EU-puheenjohtajakausi alkoi 1. heinäkuuta. Tämä on loistava mahdollisuus esitellä Euroopan Unionia meillä suomalaisille tarkemmin. Hallituksen EU-puheenjohtajaohjelman pääteema on ”Kestävä Eurooppa – kestävä tulevaisuus”. Hallituksen tavoitteet vastaavat hienosti eduskuntaryhmien yhteisymmärrystä ilmastopolitiikan tavoitteista, pois lukien Perusuomalaiset. Kokoomus on ollut vahvasti kannattamassa yhä tiukempaa päästövähennystavoitetta, 40 prosentista 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. EU:lla ja Suomella on nyt mahdollisuus ottaa johtajuutta maapallomme ilmastoasioissa.
Ilmastonlämpeneminen ei välttämättä ole terminä lähellä ihmisten arkiajattelua. Mutta kun puhutaan ilmastonmuutoksen mahdollisista seurauksista eli suomalaisen luonnon ja eliöstön monimuotoisuuden tuhoutumisesta ja elinkelvottomia elinoloja Suomeen pakenevista siirtolaisista, niin meidän yhteisen unionimme tärkeys alkaa nousemaan iholle. On myös tärkeää ymmärtää ne taloudelliset mahdollisuudet mitä eturintamassa kulkeminen tarkoittaa tämän suuren muutoksen aikana. Cleantech on mahdollisuus ei uhka.
Toinen merkittävä tähtäin pitää olla oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen. Euroopan unionin suurimpiin haasteisiin kuuluu yhteisen arvopohjan mureneminen sisältäpäin. On jäsenmaita, jotka eivät jaa kanssamme samaa arvopohjaa, kuten oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia. Rahoituksen kytkeminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen on ollut kokoomuksen linja pitkään. EU:n tulevaisuus pitää olla sidottu laatuun ei määrään.
EU-puheenjohtajuus tuo Suomeen noin 90 kokousta. Hallitus on päättänyt järjestää niistä jokaisen Helsingissä. Mahdollisuus tuoda EU lähemmäs ihmisiä ei siis kelvannut. Vuosina 1999 ja 2006 Suomi panosti maabrändin kehittämiseen ja matkailun edistämiseen. Halu näyttää Euroopalle, että elämää on myös Kehä III:n ulkopuolella sopisi myös hienosti osoittamaan maamme monipuolisen luonnon rikkaudet.
Seuraavan puolen vuoden aikana hallitus ratkaisee toiminnallaan, kuinka aktiivinen ja määrätietoinen jäsenmaa Suomi on EU:ssa. Suomella on mahdollisuus vaikuttaa EU:n kehityksen suuntaan ja tehdä se siten, että EU:n hyviä puolia on yhä helpompi arjessa etsiä. Tiukka asenne ilmastoasioissa ja oikeusvaltionperiaatteen puolustaminen ovat erinomainen alku.
