UKK-instituutin selvityksen mukaan vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat yhteiskunnallemme yli 3 miljardin vuotuiset kustannukset. Valtion liikuntaneuvoston Liitu2018-tutkimuksen mukaan 38 prosenttia 9-15 -vuotiaista liikkui riittävästi. 15-vuotiaista tytöistä ja pojista liikkui yli tunnin päivässä enää 19 prosenttia. Nämä luvut ovat järkyttäviä.
Istuva elämäntyyli on todellisuutta. Urheiluseurat tekevät äärimmäisen tärkeää työtä ympäri Suomen, mutta liikkuvaan elämäntapaan ei riitä pelkät ohjatut harjoitukset. Nyt tarvitaan asennemuutosta. Ja tämä asennemuutos täytyy tulla myös poliittisilta päättäjiltä. Urheilun ja liikunnan tuomat hyödyt eivät rajoitu vain elämäntapoihin ja terveyteen. Sosiaalisten taitojen opettelu, yhdessä tekeminen ja omien rajojen rikkominen ovat yksittäisinäkin jo riittäviä nostamaan liikunnan yhdeksi tärkeäksi teemaksi tulevaisuuden Suomelle.
Yhtenä ratkaisuna on koulun ja liikunnan vahvempi yhdistäminen. Liikkuva Koulu -ohjelma toimii erinomaisesti, mutta miksi tyytyä siihen? Mitä parempaa yhteistyötä urheiluseurat ja koulut kykenevät tekemään, sitä enemmän se poistaisi painetta perheiden iltojen treenikuljetusrallista. Liikuntakulttuurin vahvistamisessa myös huippu-urheilijoiden antamaa esimerkin voimaa pitää osata vaatia ja arvostaa. Samalla täytyy muistaa, että jokaisella meistä on se mahdollisuus edistää esimerkillään liikunnan tärkeyttä.
Vaaleja edeltävissä keskusteluissa on nostettu tärkeitä ongelmakysymyksiä esiin, mutta yksi asia on unohtunut: lasten ja nuorten terve elämä. Samalla unohtuu, että näiden ikäluokkien terve matka koululaisista veronmaksajiksi ratkaisee hyvinvointivaltiomme ja meidän kaikkien tulevaisuuden. Toivottavasti tämä asia ei ole unohtunut vain koska nämä lapset ja nuoret eivät voi vielä äänestää.
