Vajaa kaksi vuotta sitten seisoin isossa kansainvälisessä ryhmässä uransa jo lopettaneita ja uransa viimeisiä vuosia pelaavia koripalloilijoita. Ryhmän jäsenillä löytyi urheilu-uraltaan jopa NBA-mestaruuksia. Nyt uuden haasteen edessä meiltä ei kysytty entistä menestystämme vaan olimme samalla viivalla hyökkäämässä koripallokentältä akateemiseen maailmaan.
Suomessa opiskelua on usein pidetty huippu-urheilua estävänä tekijänä. Urheiluakatemiat ja -lukiot ovat hienosti saattaneet monet nuoret todellisen opiskelun kynnykselle, mutta sen jälkeen urheilija on usein pakotettu tekemään päätöksen huippu-urheilun ja opiskelun väliltä. Mitkä ovat entisen urheilijan lähtökohdat työelämään kolmekymppisenä ylioppilaana? Kokemus yhdessä tekemisestä, sitoutumisesta ja paineensietokyvyn venyttämisestä on varmasti kovempi kuin monella, mutta sitä on vaikea kuvailla työhaastattelussa.
Kymenlaaksolla on erinomainen mahdollisuus muuttaa suomalaista urheilumaailma. Meillä on jo hyvä ammattikorkeakoulu XAMK ja mieletön määrä loistavia urheilijanalkuja. Sopivalla rohkeudella voimme rakentaa maakunnastamme huippu-urheilua ja korkeakouluopiskelua tukevan toimijan. Olla tässäkin asiassa mitä maakunnan kuuluukin olla eli hyvän tulevaisuuden mahdollistaja.
Suomalaisessa kulttuurissa urheilun asema kansallisen itsetunnon ja hyvän fiiliksen nostattajana on kiistaton. Voimme nousta maakunnaksi, josta ei tarvitse lähteä tullakseen opiskelunsa hoitavaksi huippu-urheilijaksi vaan tänne kannattaisi muuttaa sen takia. Olisimme maakunta, joka tukee nuoria unelmissa, mutta pitäisi jaloista kiinni sopivan hellästi, ettei nuori pääsisi leijumaan pois elämän realiteeteista. Näin tekisimme yhdessä jotain mikä vahvistaisi koko maakuntaa. Sillä niitä, jotka ovat valmiita rikkomaan Kymenlaaksoa löytyy aina, mutta niitä, jotka ovat valmiita yhdistämään sen on vähemmän.
Muutama viikko sitten opiskeluryhmämme kokoontui viimeistä kertaa yhteen kansainvälisen koripalloliiton FIBAn ja Northumbrian yliopiston valmistujaisseremoniassa. Katsoimme toisiamme uusin silmin. Olimme oppineet valjastamaan kentältä opitun ahkeruuden ja sisukkuuden uuteen asiaan. Onnittelimme toisiamme ja olimme ylpeitä itsestämme kuin ison voitto-ottelun jälkeen. Pieni haikeus kuitenkin vaivasi mieltäni. Miten niille käy niille monille urheilijoille, jotka eivät saa vastaavaa tilaisuutta?
