fbpx

Suomen Kuvalehti Puheenvuoro 7/2022: Teknologinen kehitys haastaa turvallisuuskäsityksiä

Julkaistu: 18.2.2022

Viime joulukuussa kahden EU-maan, Suomen ja Ruotsin, itsemääräämisoikeutta ja suvereniteettia kyseenalaistettiin Venäjän toimesta. Venäjän vaatimus Naton avoimien ovien politiikan sulkemisesta heijastuisi toteutuessaan suoraan Suomen ja Ruotsin liikkumavaraan. Presidentti Niinistön johdolla Suomi vahvisti nopeasti tekevänsä itse omat päätöksensä. Neuvottelut käytäisiin Naton jäsenmaiden kanssa, ei Venäjän.

Vähälle huomiolle on jäänyt, kuinka Euroopan unioni reagoi. Tai pikemminkin jätti reagoimatta. Syitä voidaan vain arvailla. Odottavan aika oli pitkä ja hiljaisuus korvia huumaava. Unionin vahvuus piilee kyvyssä toimia nopeasti, ei vaikenemalla.

Eikä kyse ole vain Suomesta ja Ruotsista, sillä Venäjän yhä aggressiivisempi käyttäytyminen heikentää koko Euroopan turvallisuustilannetta uhkaavalla tavalla. Nyt huomio keskittyy Venäjän toimiin ja sodan odotukseen. Haastavassa tilanteessa lähelle katsomalla voivat isotkin asiat kauempana hämärtyä.

Joukkojen siirtelyn konkretia onkin hämärtämässä teknologisen kehityksen tuomia uudenkaltaisia haasteita. Entistä tehokkaampien aseistettujen lennokkien myötä sodankäynnin hinta omien sotilaiden hengillä mitattuna pienenee. Hypersonisten aseiden sekä tekoälyn kehityksessä jopa Yhdysvalloista on kuulunut puhetta, että läntiset maat ovat vahvasti häviöllä. Tämän vaikutusta tulevaisuuden konflikteihin on vaikea ennustaa. Samaan aikaan sosiaalisen median avulla pystytään horjuttamaan kansakuntien yhtenäisyyttä vaarallisella tavalla. Uudet uhat ovat rakentamassa niin fyysiseen kuin digitaaliseen maailmaan alueita, joille meneminen ei ole suositeltua.

Etenkin tekoälyn kiihtyvä kehitys tuo eteemme näkymiä, joissa ihmisaivot eivät aina ole rajoittamassa konflikteja. Esimerkiksi syväväärennöksillä voidaan luoda kuvaa poliittisesta johtajasta levittämässä perätöntä tietoa tai pahimmillaan lietsomassa sotaa. Sodankynnys hämärtyy samalla kun teknologian avulla voidaan käytännössä luoda digitaaliset Mainilan laukaukset ilman varmuutta ampujan alkuperästä.

Teknologinen kehitys on upea esimerkki ihmisen kyvystä keksiä ja kehittää uutta. Tämä kuitenkin vaatii ennakointikyvyn parantamista poliittisessa päätöksenteossa. Eurooppalaisella voimakkaalla etukäteissääntelyllä on arvonsa, mutta kiihtyvässä kilpailutilanteessa kansakuntien ja yksilöiden kyky sietää keskeneräisyyttä ja virheitä nousee yhä suurempaan arvoon. Tulevaisuudessa maat, joilla on teknologista valtaa voivat uudelleen määrittää kansainvälisiä suhteita ja kumppanuuksia.

Venäjä on viimeaikaisilla toimillaan muistuttanut meitä, että asioita voi katsoa hyvin eri näkökulmista, jopa sellaisista mitä on vaikea käsittää. Venäjän ja Kiinan tiivistyneet suhteet korostavat entisestään Euroopan riskiä jäädä reaktiiviseen asemaan. Ikääntyvä maanosamme on viime vuosina taistellut omasta geopoliittisesta tärkeydestään. Paradoksaalisesti Venäjän toimet ovat saattaneet olla Euroopan tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä, Euroopalla on jälleen väliä.

Tasavallan presidenttimme totesi tämän vuoden valtiopäivien avajaispuheessaan: ”Viisas varautuu siihen, että poikkeuksellisuudesta voi tulla toistuva kokemus.” Puntarissa on nyt sekä Euroopan sitkoisuus että kaukonäköisyys. Hiljainen unioni on monessa kohtaa helppo kumppani, mutta vaikealla hetkellä hiljaa olemalla harvoin rakennetaan vahvempaa tulevaisuutta.

Ville Kaunisto

Kansanedustaja (Kok.)

Ulkopoliittisen instituutin hallituksen jäsen

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede-ja-teknologia/puheenvuoro-tekoalyn-kehitys-tuo-eteemme-nakymia-joissa-ihmisaivot-eivat-ole-aina-rajoittamassa-konflikteja/