Yritysmaailmassa on vanha lentävä lause: Kun lopetat kasvamisen, aloitat kuolemisen.
Tämä lause osuu maaliinsa monessa eri yhteydessä, eikä hutia tule myöskään, kun puhutaan Mikkelin yliopistokeskuksen tulevaisuudesta.
Ministeri Antti Kurvisen (kesk.) yliopistokeskuksien rahoitukseen liittyvien lupausten muuttaminen todeksi vaatiikin nyt laajaa alueellista yhteistyötä.
Mikkelin yliopistokeskus on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ohella merkittävä tekijä alueen osaamistarpeisiin vastaamisessa ja elinvoiman ylläpitämisessä. Keskus vaikuttaa positiivisesti niin Mikkelin ja maakunnan aluetalouteen kuin tunnettavuuteen. Yliopistokeskuksen kautta voidaan myös panostaa entisestään työikäisen väestön koulutustasoon, joka on Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Savossa matalampi kuin muualla Suomessa.
Mikkelin yliopistokeskus vastaa juuri näihin työelämän ja alueiden osaamistarpeisiin, sekä lisää samalla maakunnan ostovoimaa. Keskuksien rooli tässä työssä on välttämätön ja siksi niiden asemaa osana alueellista koulutustarjontaa tulisi vahvistaa samoin kuin niiden tehtäviä tulisi täsmentää entisestään myös yliopistolaissa.
Mikkelin yliopistokeskuksen vahvistamisen kautta tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan alueellista tasapainoa voitaisiin parantaa, sillä nykyisellään tki-toiminnan rahoitus Suomessa on jakautunut voittajiin ja häviäjiin. Tki-toiminnan kautta alueiden innovaatioekosysteemiä voidaan kehittää entisestään ja näin myös alueen elinvoima kohentuu.
Lopulta kyse on aina työpaikoista. Siitä, onko mikkeliläisperheellä mahdollisuus jäädä kotiseudulleen vai ei. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n mukaan Etelä-Savo on viime vuosina ollut yksi heikoimmista maakunnista kilpailukyvyn suhteen.
Kysymys kuuluukin, onko vanhan ylläpitäminen riittävä tapa vastata tulevaisuuden haasteisiin? Siihen me kaikki tiedämme vastauksen.
Ville Kaunisto
kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen (kok.)
