Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa ”Työperäistä maahanmuuttoa tulisi nyt rajoittamisen sijaan lisätä” (HS 30.7.) käsitellään kokoomuksen kotouttamisohjelmaa, ja arvostellaan sen ristiriitaisuutta suhteessa tavoitteeseemme edistää työperäistä maahanmuuttoa. Avauksemme ei ole ristiriitainen, koska kyse on kahdesta eri asiasta. Pääkirjoituksessa työperäinen maahanmuutto, turvapaikkapolitiikka ja kotouttaminen sotkeutuvat keskenään. Se on tyypillistä some-keskustelulle, mutta pääkirjoitukselta odottaisi enemmän.
Työperäinen maahanmuuttaja on henkilö, jolla on jo Suomeen tullessaan työpaikka. Näitä ihmisiä Suomi tarvitsee lisää, koska avoimia työpaikkoja on 145 000. Työttömiä on toki kaksinkertainen määrä, mutta kohtaanto-ongelman vuoksi useat työpaikat täyttyvät ulkomailta.
Kokoomus on esittänyt kansainvälisen rekrytoinnin tuplaamista koronaa edeltäneestä ajasta. Se tarkoittaisi n. 25 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuosittain. Keinoina olemme esittäneet mm. saatavuusharkinnan poistoa ja ‘Hyvä työnantaja’ -sertifikaattia. Ne yritykset, joilla työehdot on todistetusti kunnossa, saisivat nopeasti palkattua työvoimaa ulkomailta.
Turvapaikanhakija ei pyri Suomeen työnhakijana, vaan kansainvälisen suojelun perusteella, koska kokee elämänsä uhatuksi. Turvapaikkaprosessin aikana selvitetään, onko hakijalla perusteltu syy saada turvapaikka. Jos ei ole, niin silloin on palattava takaisin kotimaahan. Tanskan käytännön mukaisesti Kokoomus haluaa edistää palautusten lisäksi myös vapaaehtoista paluuta.
Kotoutuminen ja työnhaku ovat keskeisiä silloin, kun suojaa Suomesta hakeva henkilö saa oleskeluluvan. Turvapaikanhakijat eivät ole ratkaisu Suomen työvoimapulaan, mutta on tärkeää, että mahdollisimman moni Suomeen pysyvästi jäävä työikäinen ja työkykyinen pääsee töihin.
Turvapaikanhaun ja siihen liittyvän perheenyhdistämisen kautta erityisesti Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden työttömyys on suurta. Tämä kertoo siitä, että me emme ole onnistuneet kotouttamisessa. Kotouttamisen uudistaminen ei ole syyllistämistä vaan tavoite on auttaa paremmin.
Sosiaaliturvan tulee kannustaa kotoutumisvaiheessa työn vastaanottamiseen, koska työllistyminen edistää parhaiten kotoutumista. Siksi on perusteltua, että sosiaaliturvasta maahantulon alkuvaiheessa kytketään esim. 20% osuus tulijan omaan toimeliaisuuteen. Tällöin täysien tukien saamiseksi maahanmuuttajan tulee mm. opiskella kieltä ja osallistua työllistymistä edistävään koulutukseen. Pohjoismaisten esimerkkien mukaisesti pysyvä oleskelulupa tulee kytkeä Suomen tai Ruotsin kielen oppimiseen. Työntekijä tai tutkija voi toki saada syyperusteisen oleskeluluvan jatkossakin ilman kieliopintoja.
Kokoomus haluaa edistää työperäistä maahanmuuttoa, kehittää oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotoutumista ja tuoda realismia maahanmuuttopolitiikkaan. Näissä asioissa on onnistuttava, jotta Suomi selviää ikääntyvän väestön haasteista.
Arto Satonen (kok.)
Pia Kauma (kok.)
Ville Kaunisto (kok.)
